Yliholhooja

Uskottu mies (god man) on henkilö, jolta saa tukea. Uskottu mies voi hoitaa raha-asioita tai auttaa kuljetuspalvelun anomisessa tai muussa sellaisessa, mihin hakijalla yhteiskunnassa on oikeus. Uskotun miehen määrääminen on apua tarvitsevalle vapaaehtoinen toimenpide. Mikäli apua tarvitseva ei kykene antamaan suostumustaan saa uskottu mies määräysten mukaisesti ja apua tarvitsevan parhaaksi tehdä oikeudellisia toimia ilman suostumusta, esim. maksaa laskuja.

Mikäli haluaa uskotun miehen, tulee ottaa yhteys Käräjäoikeuteen (Tingsrätten), joka päättää, voiko hakija saada uskotun miehen vai ei. Yliholhousyksikön käsittelijältä tai yliholhoojalta voi saada neuvoja. Uskottua miestä voi hakea itse, tai joku omainen voi sen tehdä.

Yhdessä yliholhousyksikön kanssa päätetään, kenestä tulee hakijan uskottu mies. Uskottu mies voi olla omainen tai joku tuttu henkilö. Ellei itse osaa ehdottaa uskotuksi mieheksi ketään, yliholhousyksikkö voi valita jonkun hakijan puolesta.

Uskottu mies on ottanut tehtävän vastaan yksityishenkilönä eikä edusta mitään yritystä tai viranomaista. Uskottu mies ei myöskään ole kunnan tai yliholhouslautakunnan palkkaamaa, vaan toimii vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

Uskottujen miesten tarve kasvaa koko ajan. Mikäli sinua kiinnostaa uskottuna miehenä toimiminen, ota yhteys Yliholhoojaan.

Uskottu mies auttaa tukea tarvitsevaa
Uskotulta mieheltä voi saada tukea, mikäli on...

• vanha
• sairas
• tai toimintarajoitteinen

Jokainen päättää itse, haluaako uskotun miehen
Uskotun miehen hankkiminen on täysin vapaaehtoinen päätös. Jokainen saa itse päättää, tarvitseeko tukea. Ellei jostain syystä voi päättää itse, voi hakea uskottua miestä yhdessä jonkun lähiomaisen kanssa.
Ellei ole tyytyväinen uskottuun mieheen, voi ottaa yhteyttä yliholhoojaan ja pyytää uskotun miehen vaihtamista.

Uskottu mies tukee eri tavoin:

• Hoitaa omaisuutta
  Uskottu mies voi hoitaa raha-asioita ja pitää huolen laskujen maksamisesta, vakuutuksista, käyttörahasta ja omaisuuden turvallisesta hoidosta. Uskottu mies voi joko hoitaa kaikki raha-asiat tai auttaa niiden hoitamisessa.
• Valvoo oikeuksia
  Uskotun miehen tulee valvoa edustamansa henkilön oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa. Hän auttaa esimerkiksi hakemaan kuljetuspalvelua tai asumistukea, valittamaan päätöksistä tai edustaa päämiestään kuolinpesässä.
• Huolehtii henkilökohtaisen hoidon ja hoivan saannista
  Uskottu mies voi pitää huolen siitä, että saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan. Uskottu mies huolehtii esimerkiksi sopiva asumismuodon löytämisestä, asunnon myynnistä/vaihdosta, päivittäisestä toiminnasta ja kotipalvelun saannista. Hän pitää huolen myös lääkärikäyntien varaamisesta ja huolehtii laskujen maksamisesta. Uskotun miehen tulee käynneillään edustamansa henkilön luona varmistaa, että kaikki on hyvin ja että yhteiskunnalta saa sen tuen, johon on oikeus. Huomatessaan epäkohdan uskotun miehen tulee tukea päämiestään ja vaatia tälle kuuluvia oikeuksia ja kunnioittavaa kohtelua. Siivous, ruokaostokset ja kävelylenkit sitä vastoin eivät kuulu uskotun miehen tehtäviin.

Uskotun miehen palkkio
Uskottu mies saa työstään palkkion. Jos uskotun miehen palvelujen saajan tulot ovat riittävän suuret, hän maksaa uskotun miehen palkkion itse. Jos tulot ovat pienet, kunta suorittaa maksun palvelujen saajan puolesta. Uskotun miehen palvelujen saajan vuosituloja pidettään riittävän suurina, mikäli ne ylittävät 2,65 kertaa ns hintaperusmäärän - prisbasbelopp tai uskotun miehen palvelujen saajan varat ovat suuremmat kuin 2 kertaa hintaperusmäärä.

Uskottu mies on velvollinen tekemään selvityksen työstään kerran vuodessa yliholhousyksikölle.

Lue lisää uskotun miehen palkkioista (ruotsiksi) Pdf, 80.3 kB. (Pdf, 80.3 kB)

Lisätietoja uskotusta miehestä (ruotsiksi)

Tietyille henkilöille ei riitä, että heille määrätään uskottu mies. He tarvitsevat sen sijaan edunvalvojan (förvaltare). Edunvalvoja voidaa määrätä esim. henkilölle, joka on sairas, henkisesti häiriintynyt, toimintarajoitteinen eikä voi itse huolehtia itsestään tai omaisuudestaan. Edunvalvoja voidaan esim. määrätä, jos henkilö ei kykene huolehtimaan taloudestaan ja häntä uhkaa häätö. Edunvalvojaa ei määrätä, mikäli apua tarvitsevan tilanne voidaan hoitaa vähemmän dramaattisella tavalla, esim. uskotun miehen avulla, valtakirjalla jne. Edunvalvojaa ei myöskään määrätä pelkästään siitä syystä, että avun tavitsija on kieltäytynyt uskotun miehen palveluista.

Edunvalvoja voidaan määrätä, jos esimerkiksi sairauden vuoksi on olemassa riski, että henkilö tuhlaa rahansa, hankkii liian suuret velat itselleen tai hänen läheisyydessään on henkilöitä, jotka yrittävät käyttää häntä taloudellisesti hyväkseen. Edunvalvoja voi tällöin toimia hyvänä suojana henkilölle.

Erona uskottuun mieheen on se, että edunvalvojan määrääminen on pakkotoimenpide – henkilö itse ei siis itse valitse sitä. Edunvalvojan saa vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Tuomioistuin on varovainen määrätessään edunvalvojia.

Saadessaan edunvalvojan, henkilö siis menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Hän ei tällöin enää voi tehdä sopimuksia eikä päästä käsiksi rahoihinsa. Edunvalvoja yksin päättää henkilön taloudesta. Koska edunvalvojan määräämisellä on suuri merkitys henkilölle, vaaditaan vahvat syyt ja seikkaperäinen selvitys ennen kuin käräjäoikeus päättää edunvalvojan määräämisestä.

Lisätietoja edunvalvojasta (ruotsiksi)

Alle 18-vuotiaat ovat Ruotsin lain mukaan alaikäisiä. Kaikilla alaikäisillä tulee olla huoltaja (vårdnadshavare) tai holhooja (förmyndare). Tavallisesti vanhemmat ovat sekä huoltajia että holhoojia.

Huoltaja huolehtii lapsen henkilökohtaisista tarpeista ja siitä, että lapsen hoivan, turvallisuuden ja hyvän kasvatuksen tarve toteutuu.
Holhoojan tehtäviin kuuluu lapsen omaisuuden hoitaminen ja lapsen edustaminen taloudellisissa asioissa.